Koiralauman kuopus, Hulda Huoleton on asunut Hangossa nyt parisen kuukautta. Nimi oli enne. Nyt kun pikkupennusta on tullut isompi pentu, sen luonne alkaa hahmottua. Hyvältä näyttää! Hulda on ystävällinen, äärimmäisen luottavainen, itsevarma, kaikesta kiinnostunut ja ennen kaikkea iloinen pieni koira. Sen hermot ovat terästä. Sentin päässä nojaltaan kaatunut ja hirmuista räminää pitänyt uunipelti ei hetkauttanut mitenkään. Vanhempien koirien kauhumomentti numero yksi eli imuri ei pelota tippaakaan.
Hulda on myös puhelias. Erilaisia haukkuja, murinoita, korinoita, vonkaisuja ynnä muita on paljon. Välillä tuntuu, että Hultsu yrittää opetella muodostamaan suomen kielen sanoja. Niin monimutkaisia ja hassuja ääniä sen suusta pääsee. Muut aukaisevat harvemmin suutaan, joten Hulda opettelee haukkuasioita ihan omin päin.
Vappu on ylipomo, jonka henkilökohtaista tilaa Hulda ei uskalla loukata. Sen verran on tullut suoraa palautetta. Ei onneksi ikinä hammaspalautetta vaan pelkästään kipakasti ärisevää huutia ja selätystä. Isopomoon pidetään kunnioittavaa hajurakoa ja hänen korkeutensa läheisyydessä kuljetaan hitaasti ja varovasti. Paitsi kun isopomo kutsuu leikkiin Silloin totta vie leikitään ja railakkaasti!
Helkaa ikipentumaisen bortsun ja pennun leikki toisinaan ärsyttää. Vapulle se ei uskalla sanoa mitään, mutta kun raisu vinkusiileillä höystetty takaa-ajoleikki on jatkunut tarpeeksi (=liian) kauan, Helkan mitta täyttyy. Se ponkaisee pystyyn, säntää pennun luo ja tämäyttää sen tassun heilauksella nurin. Varsinainen järjestyspoliisi.
Helka eli lauman keskijohto on juniorin kanssa helisemässä. Joku ulkopuolinen voisi kauhistua Helkan komentoyrityksiä. Se murisee kuin verenhimoinen manalan peto, nostelee suupieliään näytellen valtavia kulmahampaitaan ja kaataa pennun selälleen. Vaikutus? Selätetty pentu huutaa kuin kurkkua leikattaisiin (siinä ei ole ikinä ollut naarmuakaan) ja istuu sitten hetken omissa oloissaan pitäen kummallista kiroilevaa pientä mutinaa. Noin kahden minuutin päästä se palaa repimään Helkan partaa haastaen sitä leikkiin...Lyhyt muisti vai kova pää? Pokkaa pennulta ei ainakaan puutu.
Auktoriteettiongelmaan saattaa vaikuttaa sekin, että Helka on melkoinen pehmo. Kun se ensin selättää pennun ja pentu kiljuu, Helka rientää heti huolestuneena nuuskimaan, nuolemaan ja tutkimaan, menikö pentu rikki.
Kolmen koiran laumalle on oltava selvät säännöt ja rajat. Jos koirien meno äityy vallan hulvattomaksi, matte/husse tokaisee, että 'nätisti' tai 'loppu'. Silloin koko sakki heiluttaa nolona häntää ja lopettaa sähläämisen. Jos tässä talossa joku asia on loppu niin se on sitten loppu. Erittäin kätevä sana koirankoulutuksessa! Loppu voi olla myös palkkionami tai vaikka jokaiselle jaettu näkkärinpala. Kun herkku on 'loppu', silloin koirien ei tarvitse kyräillä toisiaan, että "onks sulla sitä vielä namia jossain jemmassa". Loppu-sanalla saatiin eilen loppumaan myös naapurin koiran haukkuun vastaaminen eli kilpahaukunta. Loppu mikä loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti